10/14/2019

Geoblogi: Kaivoksia suljetaan maailmassa kiihtyvällä tahdilla!

Text:
Lauri Solismaa, (suomi) Ryhmäpäällikkö
Tommi Kauppila, (suomi) Tutkimusprofessori

Entisaikaan kaivokset saatettiin toiminnan jälkeen hylätä sen kummemmin asiaa miettimättä. Hylättyjen metallimalmikaivosten aiheuttama kuormitus ekosysteemeille voi jatkua vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. Onneksi tilanne on parantunut. Monissa maissa hallittuun sulkemiseen liittyvä lainsäädäntö on kehittynyt ja voidaan arvioida että näissä maissa kaivoksia suljetaan enemmän kuin hylätään. Valitettavasti kaivosten huonosti suunniteltu sulkemisprosessi saattaa vielä tänäkin päivänä kaatua lopulta yhteiskunnan […]

Read more »

09/27/2019

Geoblogi: Tiede ja dollarit – miksi jatkuva kehittäminen on tärkeää?

Text:
Teppo Arola, (suomi) Johtava asiantuntija

Mr. Knight ja Mr. Bowerman kehittivät Oregonissa Yhdysvalloissa juoksukenkiä lähtökohtanaan tehdä vammoja estävä kenkä paljon juokseville. 1970 – luvun lopulla he käyttivät NASA:n insinöörin mullistavaa ajatusta tunkea ilmaa kengänpohjiin ja loivat siten ilmatyynykengät. Mutta Nike ei ollut markkinoilla ensimmäisenä tai yksin – suomalainen Karhu oli kehittänyt kantapään alle ilmatyynyn, joka oli huomattavasti ensimmäistä Niken kenkää […]

Read more »

09/11/2019

Fokus kirkastuu asiakkaiden avulla ja heitä varten

Text:
Mika Nykänen, (suomi) Pääjohtaja

Syksy on ahertamisen, uusien asioiden ja eteenpäin katsomisen aikaa. Niin myös meillä Geologian tutkimuskeskuksessa, sillä julkistimme strategiamme vuosille 2020 – 2023 ja sen avulla katsomme pidemmälle. Strategiamme syntyi asiakkaitamme kuullen vastaamaan heidän ja koko yhteiskunnan muuttuviin tarpeisin. Strategiaprosessin aikana haastattelimme yli viisikymmentä asiakastamme kuullaksemme, millaisena he näkevät tulevaisuuden ja mitä asioita he ratkovat nyt ja […]

Read more »

07/04/2019

Suot hiilinieluina ja -lähteinä – miksi tulisi olla kiinnostunut?

Text:
Jukka Turunen, (suomi) erikoistutkija
Tuija Vähäkuopus, (suomi) yksikön päällikkö
Samu Valpola, (suomi) päällikkö

Suomen uudessa hallitusohjelmassa ilmastonmuutoksen hillitseminen, hiilineutraalisuus ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat kiitettävästi esillä. Ilmastollisesti kestävä kehitys vaatii, että fossiilipäästöt on saatava alas nopealla aikataululla, mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pitää alle 1,5 asteessa (IPCC:n loppuraportti 2018). Maailmanlaajuisesti tarkastellen poliittisen tahdon puute ja jäykät yhteiskunnalliset rakenteet ovat olleet ja edelleen ovat keskeisiä muutoksen jarruttajia. Suomella on nyt […]

Read more »

06/07/2019

Geoblogi: Vanhasta uutta – brownfield-kohteiden malmimallien päivittämisellä kustannustehokkuutta kohteiden tutkimuksiin

Text:
Hanna Leväniemi, (suomi) geofyysikko
Janne Hokka, (suomi) geologi

Malmiesiintymien pinnanalaisia osia tutkitaan yleensä joko kallioperäkairauksella ja/tai geofysikaalisilla mittauksilla. Tutkimusten perusteella yritetään hahmottaa kallioperän koostumusta ja malmin jatkuvuutta kolmessa ulottuvuudessa. Nykyaikaiset 3D-mallinnusohjelmat ja mineraalisysteemien tutkimus mahdollistavat kohteiden mallintamisen nopeasti ja ajantasaisesti. Viime vuosikymmenten teknologiset kehitysloikat kuten erilaiset kannettavat kairasydänskannerit ovat myös parantaneet mahdollisuuksia tarkemmin karakterisoida erilaisia malmiesiintymiä. Suomessa on paljon vanhoja malmiesiintymiä, joita tutkittaessa […]

Read more »

04/25/2019

Geoblogi: Mustaliuskeiden musta maine

Text:
Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, erikoistutkija

Aurinko kimmeltää sinisessä meressä ja tuuli ajaa laineita Bosporin salmeen. Veden pinnan alla on sameaa: vihertävät levät ja bakteerit vajoavat hiljalleen alaspäin. Eloperäistä hiiltä laskeutuu pohjalle saven ja hiekan sekaan. Jos meren pohjalla olisi happea, suurin osa hiilestä ei säilyisi, mutta Mustan meren pohjalla happea ei ole. Pohjalle laskeutuu myös rikkipitoista ainesta, ja lieju haisee […]

Read more »

04/11/2019

Geoblogi: Suomen ensimmäiset lähteet merenpohjassa löydetty Hangosta

Text:
Joonas Virtasalo, (suomi) erikoistutkija
Samrit Luoma, (suomi) erikoistutkija

Hankoniemen itäreunalta Lappohjasta on löydetty merenpohjasta lähdekuoppia, joista purkautuu pohjavettä. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun merenpohjalähteitä on kuvattu Suomessa. Merigeologia- ja pohjavesiyksiköiden tutkimuksissa löydettiin pohjaveden purkauskuoppia (engl. pockmark) merenpohjasta Lappohjan uimarannan edustalta noin 200 m etäisyydeltä rannasta. Kuopat havaittiin tutkimusalus Geomarin monikeilakaikuluotaimen tarkoissa syvyyskuvissa, joissa huomio kiinnittyi melko pienellä alueella esiintyviin yli 20 purkauskuoppaan 10-17 […]

Read more »

04/02/2019

Geoblogi: Ihmeaine biohiili

Text:
Auri Koivuhuhta, tutkija
Anna Tornivaara, tutkija
Kristiina Nuottimäki, geologi
Raija Pietilä, geologi

”Ihmeaine biohiili tulee vauhdilla moneen käyttöön yhteiskunnassa.”, kuten puutarha-alalla asia hyvin ilmaistaan [1]. Biohiili on kuitenkin ollut menestyksekkäässä käytössä jo pitkään viljelyssä sekä puutarhoissa. Jopa Etelä-Amerikan intiaanien kerrotaan parantaneen maaperää biohiilellä jo 500–2000 vuotta sitten [2]. Viime aikoina biohiilen toimivuutta ja soveltuvuutta muissakin ympäristöissä on laajemmin alettu tutkia ja maanparannuksen lisäksi biohiilen uskotaan myös sitovan […]

Read more »

02/28/2019

Geoblogi: Ensimmäinen Raman-mikroskooppi GTK:lle

Text:
Jukka Laukkanen, Erikoistutkija
Hannu Tapani Makkonen, Ryhmäpäällikkö

Raman-mikroskoopit tulivat markkinoille 1974, minkä jälkeen laitteistojen ja ohjelmistojen kehitys on ollut nopeaa. Menetelmä perustuu intialaisen fyysikon Chandrasekhara Venkata Ramanin löytämän Raman-sironnan käyttöön. Ensimmäisiä Raman-mikroskooppeja käytettiin geotieteissä ja erilaisissa teollisuuden sovelluksissa. Nykyään laitteen pääkäyttäjät löytyvät lääkeainetutkimuksen, kemian, biologian, rikostutkimuksen ja kulttuuriperintötutkimusten parista. Geologian tutkimuskeskuksen Mineraalitekniikka ja materiaalit -yksikköön Outokumpuun hankittiin tammikuussa 2019 Renishawin InVia Qontor […]

Read more »

01/28/2019

Geoblogi: Kierrätys, kiertotalous ja kaivosten rikastushiekat

Text:
Soili Solismaa, geologi
Päivi Kauppila, yksikön päällikkö

Kaivostoiminnassa syntyvää hienojakeista prosessijätettä, rikastushiekkaa, voidaan sen laadusta riippuen hyödyntää mm. rikastushiekka-altaiden pato- ja peittorakenteissa, maanalaisissa kaivostäytöissä ja teiden pohjarakenteissa. GTK on ollut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana mukana edesauttamassa rikastushiekan hyötykäyttöä tutkimalla ja antamalla arvionsa rikastushiekan ominaisuuksista ja soveltuvuudesta kuhunkin hyötykäyttötarkoitukseen. Rikastushiekkojen ympäristökelpoisuus määritellään niiden sisältämien mineraalien ja niistä liukenevien aineiden muodostamien riskien perustella. Kaikki […]

Read more »