11/08/2019

Geoblogi: Pää kiven sisään

Text:
Jukka Kuva, (suomi) tutkija

Olin viime vuonna Helsingin yliopistolla Fysiikan päivillä (https://www.helsinki.fi/en/conferences/physics-days-fysiikan-paivat-2019), jossa Aalto-yliopisto esitteli virtuaaliplanetaariotaan (http://space.aalto.fi/software/). Sain tästä välittömästi idean. Sama teknologiahan sopisi täydellisesti myös tomografiadatan esittelyyn, onhan tuo data kolmiulotteista jo valmiiksi. Keskustelin ideasta Aallon ohjelmistokehittäjän kanssa, sillä tämähän olisi ollut mitä mainioin yhteistyöprojekti tulevaan Circular Raw Materials Hubiin liittyen. Heidän ohjelmistonsa tekniset yksityiskohdat eivät kuitenkaan vastanneet tarpeitamme eikä kehitystyöhön liittyviä byrokraattisia yksityiskohtia saatu loksahtamaan paikalleen, joten idea jäi odottamaan uutta toteutustapaa.

Olin melko luottavainen sen suhteen, ettei toteutus olisi vaikea, kunhan vain löytyisi sopivassa ympäristössä koodauksen taitava henkilö. Seuraavan mahdollisuuden tähän tarjosi EIT RM projekti ADMA (https://www.oulu.fi/tech/node/62711), jossa GTK on mukana. ADMAn kautta ei kuitenkaan ainakaan tähän päivään mennessä ole löytynyt sopivaa henkilöä toteutusta tekemään.

Läpimurto tapahtui vihdoin viime kesänä kun olin GTK:n strategisen osaamisen kehitysrahalla Australiassa, jossa osallistuin mm. ICTMS (http://ictms2019.org/) konferenssiin. Konferenssin ensimmäinen päivä oli pyhitetty yrityksille, mutta puhujana oli myös ilmaisen avoimen lähdekoodin ohjelmistopaketin Drishtin (https://github.com/nci/drishti) kehittäjä Ajay Limaye. Pakettiin kuului myös DrishtiVR, ja viimeistään keskustelu Ajayn kanssa hänen puheensa jälkeen vahvisti epäilyni – DrishtiVR tekisi juuri sen mitä tarvitsemme, eikä maksaisi penniäkään!

Jäljellä oli enää käytännön toteutus. HTC Vive Pro 2.0 lasit hankittiin Verkkokauppa.comista ja tomografiadatan käsittelyyn hankitut tietokoneet olisivat helposti riittävän tehokkaita tähän tarkoitukseen. Ohjelmiston käytön kanssa vaikutti vielä olevan teknisiä ongelmia, mutta viimeisimpien ajuripäivitysten ilmestyminen ja lataaminen ratkaisi ongelmat, joten tällä hetkellä VR-ympäristö on täydessä käytössä!

Kuva 1. VR-ympäristö käytössä tomografialaboratoriossa. VR-lasien näyttämää kuvaa voi seurata samanaikaisesti myös tietokoneen näytöltä.

Mihin tätä sitten voi käyttää? Ilmeinen käyttötarkoitus on markkinointi. Kun asiakas pääsee pyörittelemään ja pilkkomaan edessään aidon tuntuista ja itsensä kokoista 3D-kuvaa tutkitusta näytteestä, jää se vähintäänkin mieleen. Tapahtumastandeilla tällainen olisi varma vetonaula. Mutta on VR-ympäristöstä myös tutkimuksellista hyötyä. Rakenteesta kiinnostunut geologi voi useissa tapauksissa hahmottaa rakenteet helpommin VR-stereokuvasta kuin littanalta tietokoneen näytöltä, vaikka näytöllekin saadaan 3D-projektio. Lisäksi erisuuntaisten leikkausten tekeminen on selvästi intuitiivisempaa käsin kuin hiirellä.

Kuva 2. Tomografiadataa voi leikeillä interaktiivisesti VR-ympäristössä.

Eikä sovellusten tarvitse rajoittua tomografiaan. Joku on saattanut kuulla GTK:n 3D-suomi tavoitteesta. Tämän yhdistäminen VR-ympäristöön, jossa lennetään ympäri Suomea tutkimassa geodataa, on vain yhteensopivuuskysymys. Eikä sovellusten tarvitse olla edes noin lennokkaita. Miltä kuulostaisi virtuaalivierailu Outokummun koetehtaalle laboratoriokierroksen yhteydessä Espoossa?

Jukka Kuva

Text: Jukka Kuva

(suomi) Kirjoittaja toimii röntgentomografialaboratorion vastaavana tutkijana GTK:lla Espoossa, sekä vastaa nyt VR-ympäristön kehityksestä ja käytöstä.