10/12/2018

(Suomi) Geoblogi: IPCC Special Report 2018 – miten tästä eteenpäin GTK:ssa?

Text:
Samu Valpola, Turvevarannot-tulosyksikön päällikkö

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi odotetun ilmaston lämpenemistä käsittelenvän raporttinsa 8.10. Yli 90 kirjoittajaa ja toimittajaa yli 40 maasta, yli 6000 tieteellistä viitettä, puhumattakaan niistä tuhansista tutkijoista ympäri maailmaa, joiden kontribuutiota työssä on käytetty, tuotteena asiakirja, joka on ensi joulukuisen Katowicen ilmastokokouksen tieteellinen perusta.

Asiaa vähänkään seurannutta raportin sisältö ja tulokset eivät sinänsä yllätä. Yllätys ei ole myöskään se, että julkistamisen jälkeen kaikki mahdolliset viestintäkanavat ovat täynnään erilaisia kannanottoja, blogeja, mielipiteitä ja vaatimuksia siitä mitä juuri sinun, meidän, teidän tai noiden pitäisi tehdä tai mitä he saavat tehdä. Ja varmasti hyvä niin, on syytäkin olla tietoinen asiaan liittyvistä ongelmista ja niihin liittyvistä ratkaisumahdollisuuksista. Suomen kannalta raportin ja tulevan ilmastokokouksen ajankohta on sikäli haasteellinen, että eduskuntavaalit käydään ensi keväänä. Ennustamatta ja ottamatta kantaa mihinkään suuntaan voi uumoilla, että ennen ja jälkeen vaalien esitettävät ratkaisumallit voivat olla erilaisia, tai ainakin niitä voidaan tarkastella hieman eri näkökulmasta niin esittäjästä ja saadusta vaalituloksesta riippuen.

Tutkijana, asiantuntijana tai yleensä tutkimuslaitoksen työntekijänä meidän GTKlaisten on syytä tätä kokonaisuutta tarkastella huolellisesti. En usko, että läheskään kaikki raporttiin liittyviä kommentteja tai suosituksia kirjoittelevat tietävät edes raportin koko nimeä: Global Warming of 1.5°C, an IPCC special report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty. Vielä harvempi lienee tutustunut sisältöön pääkohdittain, tai saatikka yksityiskohdittain. Suomalaiskansalliseen tapaan argumentoidaan mieluusti hiukan negaation kautta, puhutaan rajoituksista, kielloista ja ohjauksesta, tai muuten….

Epäilemättä noita mainittuja keinoja tarvitaan. Tärkeämpää on kuitenkin etsiä hyvin huolellisesti niitä mahdollisuuksia, jotka paitsi edistävät esitettyjen tavoitteiden saavuttamista, myös kehittävät tutkimusta, taloutta, työllisyyttä ja raakaa-ainevarojemme kestävää hyödyntämistä. Vain näiden kautta voidaan raportin otsikon kaikkiin haasteisiin vastata. Tässä kohtaa esiin on nostettava GTK:n tietoaineistojen ja osaamisen arvo. Meillä on tehty ja tehdään maailmanluokan paleolimnologista tutkimusta. Meillä on rohkeasti lähdetty mukaan uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen ja kehitykseen eri sektoreilla. Soiden ja turvemaiden tutkimuksemme tarjoaa mahdollisuuksia argumentoida hiilen sidonnan ja varastoinnin keskipisteessä. Teemat ja haasteet ovat isoja, mutta ratkaisuja kehitetään vähän kerrallaan.

Raaka-aineiden hankintaa ja käyttöä tarkastellaan valitettavan usein pohtimalla: mitä niiden hankinnasta seuraa. Meidän on rohkeammin tuotava esiin se, mitä niiden hankinnalla saavutetaan. Esimerkiksi kaikki Suomen istutettavat puuntaimet, joiden oletetaan tulevaisuudessa sitovan hiiltä, kasvavat jossain kasvualustassa. Kaikissa sähköautojen akuissa tarvitaan paitsi litiumia, myös merkittävä määrä muita metalleja, kuten nikkeliä, kobolttia tai mangaania. Yksistään Pohjois-Amerikassa kasvihuoneiden kasvualustaan perustuva vihannestuotanto on yli 280 000 tonnia ja kasvualustalla taimikasvatettujen, pelloilla tuotettavien vihannesten tuotanto yli 23 miljoonaa tonnia.

Geologia eri muodoissaan on ratkaisevassa asemassa tulevaisuuden maailman rakentamisessa. Nyt kun laadimme uutta strategiaa, on syytä rohkeasti tuoda esiin sitä, että me tarjoamme positiivisia ratkaisuja, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja joiden avulla haastaviinkin tavoitteisiin voidaan päästä.

Samu Valpola

Text: Samu Valpola

Kirjoittajalla on yli kymmenen vuoden kokemus soiden ja turpeen tutkimuksesta ja alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän työskentelee Geologian tutkimuskeskuksen Turvevarannot-yksikön päällikkönä.