06/15/2018

(suomi) Geoblogi: Turvevarojen inventointi ja tietovaranto – mihin kysymyksiin me tulevaisuudessa vastaamme?

Text:
Samu Valpola, Turvevarannot-tulosyksikön päällikkö

 

GTK:n turvevarojen kartoituksen ja inventoinnin maastotyöosuus on jälleen käynnistynyt. Kaikkiaan yli kolmekymmentä henkilöä kahdesta eri tuloksyksiköstä (TUR ja GSO), – tänäkin vuonna valtaosa kausityövoimaa- työskentelee eri puolilla Suomea tavoitteenaan kartoittaa ja inventoida kaikkiaan 20 000 hehtaaria Suomen soita ja turvemaita. Määrä tuntuu isolta, mutta on itse asiassa pienempi kuin kymmeniin vuosiin. Pienentyvästä alasta huolimatta tietoa saadaan tänä vuonna valitummin, kohdennetummin ja edustavammalta alueelta kuin aikaisemmin. Tämän on mahdollistanut prosessiin viime vuosina suunnattu siekailemattoman tehokas kehitystyö, jossa tavoitteena on ollut digitalisaation hyödyntäminen täysimääräisesti sekä rauta- että ohjelmapuolella, uusien -hyödyllisten- toimintatapojen integroiminen osaksi kartoitusta sekä osaamisen ja kokemuksen käyttäminen niin että se tehokkaimmin palvelee kokonaisuutta. Samaan aikaan olemme entisestään tehostaneet sekä elinkeinoelämän että muiden sidosryhmien huomioimista: oman asiakas- ja kansainvälisen verkostotyömme lisäksi saamme TEM:n kokoaman toimialan koordinaatioryhmän yhteistyön kautta niitä signaaleja ja tulevaisuudennäkymiä, joiden perusteella toimintaa on mahdollista kehittää mahdollisimman hyvin vastaten samalla kansainvälisiin haasteisiin.

Tällä hetkellä kevään aikana tehty tutkimussuunnitteluaineisto on palvelimella, josta kuka tahansa tutkijoistamme voi sitä ottaa käyttöönsä kehitettyä sovellusta käyttäen, missä tahansa, koska tahansa. Tämä mahdollistaa optimoidun työkohteiden toteuttamisen, henkilöstön liikkuvuuden ja töiden järjestelyn. Kohteen, tässä tapauksessa yksittäisen suoaltaan tutkimuksen valmistuttua aineisto voidaan palauttaa palvelimelle, ja samaan aikaan sille suoritetaan ohjelmallisesti kattava tarkistus, joka varmistaa, että palautettu materiaali on teknisesti oikein, kaikki määritellyt havainnot on tehty ja täydentävä tutkimusaineisto kuten valokuvat asianmukaisesti tutkimuskokonaisuuteen liitetty. Ei enää siirtokovalevyjä, muistikortille unohtuneita paketteja tai tunnistamattomia valokuvia: laatua. Samaan aikaan projektipäälliköllä, aineistovastaavalla ja yksikön päälliköllä on kaiken aikaa reaaliaikainen informaatio töiden etenemisestä, sekä kartalla että datana, mikä tietenkin on kätevää. Tähän on päästy GTKn eri yksiköiden hyvällä yhteistyöllä, ja kehitys jatkuu.

Tekniikka ja prosessit eivät kuitenkaan ole itsetarkoitus. Tutkijan tekemä havainto sekä sen oikeellisuus ja objektiivisuus ovat työn tekemisen ydin. Havainnon, tulkinnan ja niistä johdettujen tulosten tuottama perusta on se, millä tulevaisuuden ratkaisuja ja päätöksiä tehdään. Turpeen energiakäyttö, joka perinteisesti on ohjannut GTK:n turvekartoituksia, on vähenemässä. Sillä on kuitenkin kansallisesti edelleen useimmat ihmiset hämmästyttävä merkitys energiahuollossamme, ja viime talven kaltaiset olosuhteet osoittivat hyvin sen välttämättömyyden. Huoltovarmuuskeskus ei suotta ole ilmaissut huoltaan riittävien varastojen ylläpidosta ja laadukkaan turpeen saatavuudesta. Resurssitietoa tarvitaan vielä pitkään.

Tulevaisuus on kuitenkin toisaalla. Biotalous ja ilmastonmuutos ovat ne ajurit, joiden vaikutus turpeeseen, sen tutkimukseen ja käyttöön on kasvamassa määrääväksi myös Suomessa. Ruoan tuotantoa on seuraavan 50 vuoden aikana lisättävä erilaisten arvioiden mukaan noin 70 %. Suomi on tehnyt päätöksen luopua kivihiilen käytöstä 2029. Soiden ennallistamisesta on tulossa maanomistajalle kannattavaa liiketoimintaa tai EU:n rahoittamaa maankäyttöä. Palmuöljyn käytöstä pyritään luopumaan. Maa- ja metsätalouden hiilipäästöt ja kestävyys erityisesti turvemailla puhuttavat, ja erilaisia mekanismeja sekä päästökauppaan että kestävyyden arviointiin kehitetään monella taholla. Alan liiketoimintastrategiat suuntaavat kiihtyvällä vauhdilla korkean lisäarvon tuotteisiin ja tulevaisuuden kasvualustaratkaisuihin. Maailmanmarkkinan kasvua arvioidaan varovasti, mutta luvut ovat silti pysähdyttäviä.

Miten tämä vaikuttaa GTK:n turvetutkimuksiin ja tietoaineistojemme käyttöön? GTK:n suo- ja turveaineistot ovat kiistatta maailman monipuolisimmat, kattavimmat ja niiden hallinta on modernia. Tietovaranto kertyy jatkuvasti, ja sen kertymään kyetään lisäämään uusia elementtejä, joita voidaan edelleen hyödyntää olemassa olevan aineiston käytössä. Usein on kuitenkin niin, että hyvistäkin aineistoista ulosmitataan vain sitä hyötyä, joka on helppoa, jossa on volyymiä tai mihin on totuttu. Näin on osin käynyt myös turvetiedolle. Muutos on kuitenkin jo käynnissä. Parin viimeisen vuoden aikana erikoistuvan ja jalostetumman tiedon tarve on kasvanut huimaa vauhtia. Kokonaan uudet hyödyntämiskohteet ovat jatkuvasti esillä, vaikka moni ei mielläkään sitä, että biotalouden kestävyyttä ja tulevaisuutta voidaan ratkoa turpeen ja soiden hiilen sidonnalla tai että soiden paikkatietoaineistolla ja niistä johdetuilla tuotteilla tullaan tulevaisuudessa arvottamaan maankäyttöä täysin uudella tavalla – tai tekemään kansainvälistä hiilensidontaliiketoimintaa, jonka perustana on aineistojemme laatu ja kykymme validoida varantoja objektiivisesti.

Soiden ja turpeen mahdollisuuksia on valitettavan pitkään aliarvioitu. On erinomaista huomata, että selkeään tarpeeseen pitkällä aikajaksolla kerätyn tietoaineiston monipuolisuus ja ominaisuudet mahdollistavat kolmannen sukupolven vastuullista suo- ja turvevarannon käyttöä tavalla, joka kymmenen vuotta sitten olisi tuntunut mahdottomuudelta. Me GTK:ssa olemme vastaanottaneet haasteen ja käärineet hihat: osaamisemme, aineistomme ja panoksemme ovat mukana tekemässä tulevaisuuden menestystä.

Samu Valpola

Text: Samu Valpola

Kirjoittajalla on yli kymmenen vuoden kokemus soiden ja turpeen tutkimuksesta ja alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän työskentelee Geologian tutkimuskeskuksen Turvevarannot-yksikön päällikkönä.