01/15/2020

Science Blog: Studying the graphitization temperature and degree of graphite crystallinity with Raman spectroscopy

Text:
Thair Al-Ani, Senior Scientist
Akseli Torppa, Research Scientist

Introduction Previous studies have demonstrated that Raman spectroscopy is an excellent tool for studying the degree of graphitization of carbonaceous material (CM), a method that in the case of metamorphic processes is independent of pressure but strongly dependent on temperature. Recently, natural graphite has come to be considered as a promising anode material for lithium […]

Read more »

12/04/2019

Geoblogi: Rikastushiekan hyötykäyttö kovettuvana kaivostäyttömateriaalina ja sementtiä korvaavat sekundaariset raaka-aineet

Text:
Soili Solismaa, (suomi) geologi
Tommi Kauppila, (suomi) tutkimusprofessori

Geologian tutkimuskeskus (GTK) tarttuu rohkeasti uusiin tutkimusaiheisiin, edistäen kestävien ja hyödyllisten teknologioiden käyttöönottoa yhteiskunnan kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Uutena avauksena GTK on mukana syksyllä 2019 alkaneessa Savonia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa Kovettuvat kaivostäytöt (KOVE-PRO) -projektissa, jossa tutkitaan kuivatun rikastushiekan, pastan, hyötykäyttöä sementoituna täyttömateriaalina kaivosten maanalaisissa louhostiloissa (englanniksi CPB, cemented paste backfill). Sementin valmistus aiheuttaa ympäristövaikutuksia mm. louhinnasta, sementin […]

Read more »

Science Blog: Using the 50 Hz EM method to locate conductive mineralizations in electro-magnetic well-logging

Text:
Arto Korpisalo, Geophysicist
Esa Pohjolainen, Senior Specialist

The two-year Dynamic Control of Underground Mining Operations project (DynaMine) was carried out in 2014-2015. In the Green Mining project, VTT Technical Research Centre of Finland, Aalto University and the Geological Survey of Finland (GTK) participated in research cooperation with mining companies, with the goal of optimising extraction planning and mine safety. As part of […]

Read more »

11/29/2019

Geoblogi: Se on murtoo!

Text:
Antti Ojala, (suomi) erikoistutkija
Joni Mäkinen, (suomi) yliopistolehtori

Kansainvälinen tutkijayhteisö hyväksyi murtoo -käsitteen kuvaamaan kolmion muotoisia jäätikkösyntyisiä maaperämuotoja, jotka tunnistettiin LiDAR korkeusmalleilta vasta hiljattain. Murtoot liittyvät mannerjäätikön viimevaiheen nopeaan sulamiseen ja ne auttavat ymmärtämään miten mannerjäätiköt käyttäytyvät ilmaston lämmetessä. Murtoot ovat uudentyyppinen jäätikkösyntyinen maaperämuoto, joiden esiintymistä ja merkitystä mannerjäätiköiden nopean sulamisen kannalta selvitetään syksyllä 2019 alkaneessa Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa RewarD projektissa (Reorganization […]

Read more »

11/08/2019

Geoblogi: Pää kiven sisään

Text:
Jukka Kuva, (suomi) tutkija

Olin viime vuonna Helsingin yliopistolla Fysiikan päivillä (https://www.helsinki.fi/en/conferences/physics-days-fysiikan-paivat-2019), jossa Aalto-yliopisto esitteli virtuaaliplanetaariotaan (http://space.aalto.fi/software/). Sain tästä välittömästi idean. Sama teknologiahan sopisi täydellisesti myös tomografiadatan esittelyyn, onhan tuo data kolmiulotteista jo valmiiksi. Keskustelin ideasta Aallon ohjelmistokehittäjän kanssa, sillä tämähän olisi ollut mitä mainioin yhteistyöprojekti tulevaan Circular Raw Materials Hubiin liittyen. Heidän ohjelmistonsa tekniset yksityiskohdat eivät kuitenkaan vastanneet […]

Read more »

11/04/2019

Science Blog: Mineral prospectivity modelling and virtual geologists

Text:
Johanna Torppa, Senior Scientist

The development and use of automated computational approaches to solve geological problems is raising concerns among geologists about the reliability of the computational results. There is currently a lot of talk about machine learning and artificial intelligence, which sounds fancy to some people and terrifying to others. Can a computer program mimic the reasoning of […]

Read more »

10/30/2019

(suomi) Geoblogi: Big Data − ihmisen toiminta kiihdytti eroosiota jo 4000 vuotta sitten

Text:
Antti Ojala, (suomi) erikoistutkija

Suurten tietomassojen kerääminen ja analysointi on tutkimuksen nykypäivää. Ympäristötutkimuksissa tutkimusaineistot ovat tyypillisesti monimuotoisia, eri mittakaavaisia ja edustavat ajallisesti erityyppisiä tarkkuuksia eli resoluutiota. Siksi aineistojen käsittelyyn ja analysointiin tarvitaan sofistikoituneita tilastollisia analyysejä ja tiedonlouhintatekniikoita, joiden avulla yksittäisiä kohteellisia tutkimuksia voidaan yleistää globaaleiksi trendeiksi. Kansainvälinen tutkimusryhmä julkaisi PNAS –lehdessä 632 järveä ympäri maailmaa kattavan tutkimusaineiston, jonka mukaan […]

Read more »

10/14/2019

Geoblogi: Kaivoksia suljetaan maailmassa kiihtyvällä tahdilla!

Text:
Lauri Solismaa, (suomi) Ryhmäpäällikkö
Tommi Kauppila, (suomi) Tutkimusprofessori

Entisaikaan kaivokset saatettiin toiminnan jälkeen hylätä sen kummemmin asiaa miettimättä. Hylättyjen metallimalmikaivosten aiheuttama kuormitus ekosysteemeille voi jatkua vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. Onneksi tilanne on parantunut. Monissa maissa hallittuun sulkemiseen liittyvä lainsäädäntö on kehittynyt ja voidaan arvioida että näissä maissa kaivoksia suljetaan enemmän kuin hylätään. Valitettavasti kaivosten huonosti suunniteltu sulkemisprosessi saattaa vielä tänäkin päivänä kaatua lopulta yhteiskunnan […]

Read more »

10/07/2019

Science Blog: Do you get too much arsenic from your diet?

Text:
Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Professor, Senior Scientist

In the old days, the Finns enjoyed food grown in their own village fields and slaked their thirst with water from a spring or from a well in their yard. Exported goods such as rice were expensive and few had heard about shrimps or other exotic foods. Now the Finnish diet contains a vast range […]

Read more »

09/27/2019

Geoblogi: Tiede ja dollarit – miksi jatkuva kehittäminen on tärkeää?

Text:
Teppo Arola, (suomi) Johtava asiantuntija

Mr. Knight ja Mr. Bowerman kehittivät Oregonissa Yhdysvalloissa juoksukenkiä lähtökohtanaan tehdä vammoja estävä kenkä paljon juokseville. 1970 – luvun lopulla he käyttivät NASA:n insinöörin mullistavaa ajatusta tunkea ilmaa kengänpohjiin ja loivat siten ilmatyynykengät. Mutta Nike ei ollut markkinoilla ensimmäisenä tai yksin – suomalainen Karhu oli kehittänyt kantapään alle ilmatyynyn, joka oli huomattavasti ensimmäistä Niken kenkää […]

Read more »